Sananvapaus ei ole vapautta painostaa toisia hiljaisiksi tai levittää tietoisesti vihaa ja valheita

Mielipidekirjoitus, Aamulehti 22.1.2025

Mielipidekirjoituksessaan Jocka Träskbäck puolusti myös väärien ja perättömien mielipiteiden ilmaisua sananvapauden nojalla (AL 21.1.). Sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan perusarvoista, mutta siihen liittyy myös vastuu: Mitä tahansa ei voi ilman seuraamuksia sanoa. Myös mis- ja disinformaation aiheuttamat vaarat demokratialle tulisi huomioida.

Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Vastuuta on siitä huolehtiminen, ettei käyttämällä omaa sananvapauttaan estä muita ilmaisemasta itseään. Kärjekäs kielenkäyttö voi muuttua myös maalitukseksi, jossa tarkoituksena on painostaa tai pelotella ihmisiä hiljaisiksi. Esimerkiksi poliittiset ehdokkaat joutuvat usein vihamielistenkin kommenttien kohteeksi, ja tunteita herättäviä aiheita tutkivat tutkijat saavat uhkaavia viestejä, jotka voivat johtaa vetäytymiseen julkisesta keskustelusta. Tämä heikentää demokratiaa ja sananvapautta. Maalitus onkin paitsi sananvapauden väärinkäyttöä, myös yhteiskunnallisesti vaarallinen ilmiö, jonka seurauksena keskustelu köyhtyy ja sananvapaus vääristyy niiden hyväksi, joilla on eniten valtaa ja ääntä.

Disinformaatio ei ole pelkkiä ”vääriä mielipiteitä”, vaan tietoista harhaanjohtamista ja valehtelua, jonka tavoitteena on edistää omaa etua tai jopa horjuttaa yhteiskuntajärjestystä. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin toimijat voivat käyttää sitä häikäilemättömästi. Disinformaation ja maalituksen torjuminen ei ole sensuuria, vaan vastuullista toimintaa, joka suojaa demokraattista keskustelua. Tämä koskee erityisesti sosiaalisen median alustoja, joiden algoritmit toisinaan jopa suosivat vihapuhetta, valheita ja harhaanjohtavaa sisältöä, kun taas asiallinen keskustelu jää helpommin taka-alalle.

Monet Suomessakin ovat olleet tyytyväisiä esimerkiksi Metan sananvapaudeksi maalailtuun ratkaisuun lopettaa faktantarkistus. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä hyödyttää erityisesti oikeistopopulisteja, jotka julkaisevat sosiaalisessa mediassa selvästi muita enemmän misinformaatiota. Nyt hehkutetun ”esteettömän” sananvapauden uudenkiiltävään pintaan on jo muutamissa päivissä kertynyt syviä naarmuja: transoikeuksista puhuvia aktivisteja on hiljennetty alustoilla ja Donald Trumpia tai Elon Muskia kritisoivia julkaisuja poistettu samalla, kun alustojen käytännöt sallivat esimerkiksi naisia ja monia vähemmistöjä loukkaavia ja syrjiviä sisältöjä. Viimeisimmäksi #democrat-hakusana on estetty Instagramissa, kun taas #republican toimii edelleen. Tämä ei ole sananvapautta.

Miten sitten vastata mis- ja disinformaatioon? Ratkaisu ei ole ”poliittisesti motivoitu sensuuri”, vaan selkeät, avoimet ja oikeudenmukaiset periaatteet disinformaation torjumiseksi. Tähän tarvitaan yhteistyötä riippumattomien faktantarkistajien, teknologia-alustojen ja lainsäätäjien välillä. Lisäksi tarvitaan mediakasvatusta ja yhteiskunnallista keskustelua, jotta ihmiset oppivat tunnistamaan ja torjumaan harhaanjohtavaa sisältöä. Tarvitsemme sananvapauden rinnalle vastuullisuutta, joka suojelee sekä yksilöitä että yhteiskuntaa valheiden ja manipuloinnin vaikutuksilta.

Sananvapaus ei ole vapautta painostaa toisia hiljaisiksi tai levittää tietoisesti vihaa ja valheita. Se on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vastuullisesti ja kunnioittavasti. Kun ihmiset voivat ilmaista näkemyksensä ilman pelkoa maalitetuksi tulemisesta tai disinformaation varjostamasta ilmapiiristä, demokratia vahvistuu.

Sananvapauden tulee olla aidosti kaikkien oikeus, ei vain äänekkäimpien etuoikeus.

Johanna Kirjavainen (vihr.), Tampere

Sonja Kujansuu (vihr.), Tampere