Tekisivätkö lukukausimaksut opiskelijoista ahkerampia? Data ei tue väitettä
Voisivatko lukukausimaksut tehdä suomalaisista opiskelijoista ahkerampia? Näkemys vaikuttaa perustuvan lähinnä tuntemuksiin ja muutamaan valikoituun tilastoon, joten katsotaan, mikä tilanne oikeasti on. Data ei tue ajatusta.
HS Vision toimittaja pohdiskelee tänään kolumnissaan, että lukukausimaksut voisivat tehdä suomalaisista opiskelijoista ahkerampia.
Näkemys vaikuttaa perustuvan lähinnä toimittajan omiin tuntemuksiin ja muutamaan valikoituun tilastoon, joten katsotaan vähän, mikä tilanne oikeasti on.
Data ei mielestäni toimittajan ajatusta tue.
Huoli 1: Maisteriksi valmistuu tavoiteajassa vähemmän kuin joka kolmas.
✅ Suomessa kandidaatintutkinto suoritetaan OECD-maiden keskiarvoa nopeammin: 49% valmistuu tavoiteajassa (vrt. 43%), mutta ero on Suomessa poikkeuksellisen iso sen osalta, että miehet valmistuvat hitaammin.
✅ Maisteritutkintojen osalta tutkintojen suoritusaikaan vaikuttaa erityisesti työkokemuksen hankkiminen, ei laiskuus, ja töitä tehdäänkin sitä enemmän mitä pidemmälle opinnot etenevät, usein omalla alalla. Suomalaisten opiskelijoiden valmistumistodennäköisyys opintojen alkamisen jälkeen on OECD-keskiarvoa korkeampi.
Huoli 2: Suomalaiset yliopisto-opiskelijat eivät ota kaikkea irti opiskeluajastaan. Toimittaja vetoaa ulkomaisten tuttujensa työntekoon ja harjoittelupaikkojen hakuahkeruuteen.
✅ TEM:n tutkimuksen mukaan yli 60% suomalaisista opiskelijoista käy töissä opintojen ohella, eurooppalaisista noin puolet. Suomalaiset opiskelijat ovat tässä siis eurooppalaisia ahkerampia, ja hakevat kyllä myös harjoittelupaikkoja, sillä työkokemuksen merkitys tulevalle työllistymiselle on suuri.
Huoli 3: Opiskelijat vaativat itseltään liian vähän.
✅ YTHS:n ja THL:n mukaan joka kolmas suomalainen korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen tai masennuksen oireista, naisista jopa 40%. Lukiolaisista tytöistä lähes puolet kärsi uupumusasteisesta väsymyksestä vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan ja tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet toisen asteen opiskelijoista koki perfektionismiin liittyviä huolia.
Huomio 4: Saksan lukukausimaksukokeilu kiritti opiskelijoita.
✅ …Mutta myös karsi hieman opiskelijoiden hakeutumista yliopisto-opintoihin, ja erityisesti matalammasta sosioekonomisesta asemasta ja enemmän naisilla kuin miehillä. Lukukausimaksut siis heikensivät korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja kavensivat näin mahdollisuuksien tasa-arvoa. Lisähuomiona talouden näkökulmasta: Saksan kokeilussa hallintokulut maksujärjestelmästä söivät ison osan tuotoista.
Huomio 5: Pienet lukukausimaksut saisivat koulutuksen näyttäytymään enemmän investointina.
✅ Aluksi pienten maksujen tarina on lopulta usein korotusten tarina. Esimerkiksi suomalainen maksuton terveydenhuolto ei tämän hallituskauden jäljiltä enää ole kovinkaan maksuton, kun käyntimaksut johtavat maksuhäiriöihin ja siihen, ettei hoitoon hakeuduta. Lukukausimaksut avaisivat oven korotusautomaatille, jota jokainen tuleva hallitus voisi halutessaan talouspaineissa hyödyntää, kuten nyt on sotessa.
Ja eivätkö opiskelijat tai suomalaiset sitten nykyään näe opiskelua investointina? Tähän asti korkeakoulutus on vain nähty koko suomalaisen yhteiskunnan yhteisenä investointina, ei pelkästään opiskelijan omana. Koulutettu työvoima on kuitenkin pienelle maalle keskeinen kilpailukykytekijä.
Jos aidosti halutaan nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista, tutkimusnäyttö suosittelee tarjoamaan opiskelijoille varhaisen vaiheen henkilökohtaista ohjausta, sekä opiskelutaitojen ja ajanhallinnan tukemista. Myös stressi oikeasta alavalinnasta sekä toimeentulosta ja työssäkäynnin yhdistäminen opintoihin hidastavat opintoja.
Suomessa koulutus periytyy jo vahvasti, ja olemme koulutusasteessa muuta EU:ta jäljessä. Lukukausimaksut eivät näitä haasteita ratkaisisi, päinvastoin.