Yhteisöverolle lasketaan dynaamiset vaikutukset – sote-leikkauksille ei
Hallituksen viimeisen budjetin suurimpia menolisäyksiä on yhteisöveron kevennys, joka vie valtiolta lähes miljardin. Sitä perustellaan dynaamisilla vaikutuksilla. Mutta eikö dynaamisia vaikutuksia pitäisi miettiä muuallakin kuin veronalennuksissa, esimerkiksi sote- ja järjestöleikkauksissa?
Yhteisöverolle lasketaan dynaamiset vaikutukset – sote-leikkauksille ei
Yksi tämän hallituksen viimeisen budjetin suurimpia menolisäyksiä on kahden prosenttiyksikön yhteisöveron kevennys, joka pienentää valtion verotuloja n. 850 miljoonalla eurolla, siis lähestulkoon miljardilla. Jos tavoitteena oli kääntää velkalaiva, mutta päädyttiinkin vain ottamaan lisää velkaa, niin millä tällaista toimea omien sanojensa mukaan vastuullista talouspolitiikkaa tekevissä oikeistopuolueissa sitten perustellaan? Dynaamisilla vaikutuksilla tietysti.
Dynaamisilla vaikutuksilla viitataan yhteisöveron kohdalla siihen, että veron laskun ajatellaan muuttavan yritysten toimintaa (De Mooij & Everdeen, 2008). Lasketun veroasteen ajatellaan kannustavan yrityksiä toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat vähitellen talouskasvun nopeutumiseen, TKI-panostuksiin tai tuottavuuden kasvuun. Tämä taas johtaisi siihen, että yritykset tuottaisivat lopulta aiempaa enemmän verotuloja Suomelle pitkällä aikavälillä, vaikka nyt joudutaankin maksamaan (kalliistikin).
Mutta eikö dynaamisia vaikutuksia sitten pitäisi miettiä muuallakin kuin vain verokeskustelussa? Entä vaikkapa sote-sektorin leikkausten dynaamiset vaikutukset, onko ne huomioitu ja tarkasti laskettu?
Kun oikeastaan on niin, että:
- Korotetut terveydenhuollon maksut johtavat siihen, että ihmisillä ei ole enää varaa hakeutua ajoissa lääkäriin, vaikka tarve olisi, ja siksi heidän sairautensa pahenevat ja muuttuvat kalliimmiksi hoitaa (Teppo 2026)
- Pienen virheen takia leikattu työttömyys- tai toimeentulotuki tekee elämästä selviytymistä, heikentää ihmisten mielenterveyttä ja kriisiyttää helpommin perheiden tilanteita, johtaen taas kalliimpiin tuen tarpeisiin tai jopa pysyvään syrjäytymiseen (esim. Ridley et al. 2020)
- Sote-järjestöjen lopettaessa kriisipuhelimia ja muuta kohtaavaa työtä matalan kynnyksen apu ja tuki jää saamatta, mikä monimutkaistaa ja hankaloittaa ihmisten ongelmia ja johtaa kalliimpien tukitoimien tarpeeseen (Shi 2012, Ora 2026)
On nimittäin tieteellisestikin havaittu, että taantuman aikana tehty leikkaus voi itse asiassa syventää ja pitkittää työttömyyttä, jonka alunperin piti taantumassa olla väliaikaista (hystereesi) (Mitchell et al. 2019, 284; Lainà 2021). Heikon taloussuhdanteen takia työttömäksi joutuneen ihmisen voi esimerkiksi olla vaikea työllistyä heikentyneen työkyvyn vuoksi (Mitchell et al. 2019, 284). Yhä useampi ihminen saattaa siis jäädä pysyvästi työvoiman ulkopuolelle tai osatyökykyiseksi.
Kaikki edellä mainitut esimerkit johtavat todennäköisesti siihen, että ihmisten on aiempaa hankalampaa palata työmarkkinoille, heidän työuransa jäävät lyhyemmiksi, he ovat heikommassa kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin niille palaamaan, ja vaikutukset siirtyvät myös heidän lapsilleen ja sitä kautta seuraaville sukupolville, joiden syrjäytymisvaara kasvaa. Syrjäytyneen nuoren kustannuksiksi yhteiskunnalle muuten arvioidaan noin 1,2 miljoonaa euroa (Valtiontalouden tarkastusvirasto). Maassa, jossa tuottavuutta pitäisi kuulemma kasvattaa, ja huoltosuhde vaatisi jokaisen panosta, tämä tuskin tukee talouskasvua.
Siispä tällä hallituskaudella tehdyt jopa 60-90 prosentin korotukset terveydenhuollon asiakasmaksuihin, kiristykset ja leikkaukset työttömyystukeen, toimeentulotukeen ja näiden ehtoihin, sekä sote-järjestöjen rahoituksen pudottaminen puoleen aiemmasta saadaan kyllä näyttämään lyhyellä tähtäimellä säästötoimenpiteiltä. Mutta entä kun näiden “dynaamiset vaikutukset” huomioidaan? Jälki on todennäköisesti tuhoisaa, eikä todellakaan säästöä.
Lähteet:
De Mooij, R. & Everdeen, S. (2008). Corporate Tax Elasticities: A Reader’s Guide to Empirical Findings. Oxford Review of Economic Policy, 2008, vol. 24, issue 4, 680–697.
Lainà, P. 2021. Koronaelvytyksen hystereesivaikutus. Kansantaloudellinen aikakauskirja, vol. 117(2).
Mitchell, William; Wray, Randall; Watts, Martin. (2019). Macroeconomics. London: Bloomsbury Academic.
Ora, U. 24.3.2026. Johtajien kannanotto: Sote-järjestöjen lisäleikkaukset osuvat heikoimpiin. Lääkärilehti.
Paukkeri, M. 2.8.2026. Hallituksen ajamat asiakasmaksut siirtävät palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin, sanoo apulaisoikeusasiamies. Yle Uutiset.
Teppo, A. 28.4.2026. Terveystaloustieteen professori: Nopeat säästöt eivät ratkaise ongelmaa. Lääkärilehti.
Ridley, M., Rao, G., Schilbach, F., Patel, V. 2020. Poverty, depression, and anxiety: Causal evidence and mechanisms. Science.
Shi, L. 2012. The impact of primary care: a focused review. Scientifica.
Tähän liittyy hystereesin käsite. Sen lähtökohta on, että kriiseissä menetettyä tuotantoa ei saada täysin kurottua umpeen, vaan tuotannon taso jää pysyvästi aiemman kasvu-uran alapuolelle (Lainà, 2021). Heikon taloussuhdanteen takia työttömäksi joutuneen ihmisen voi esimerkiksi olla vaikea työllistyä heikentyneen työkyvyn tai työnantajien silmiin erottuvan työttömyysstigman vuoksi (Mitchell et al. 2019, 284)